Vastuullisuuden vaatimus vauhdittaa teollisuuden digitaalisia bisnesmalleja

Kun valmistaja tunkee koneen täyteen sensoreita ja alkaa myydä tuotteitaan palveluna eli ”as a service” -periaatteella, ja veloittaa esimerkiksi kuukausimaksua käytön perusteella, se kuulostaa hienolta. Se ei kuitenkaan riitä uuden liiketoimintamallin läpimurrolle.

”Jo kymmenen vuotta on puhuttu, että fyysiset laitteet muuttuvat älykkäiksi ja liitettäviksi ja se tuo uudet liiketoimintamallit. Nyt liki kaikilla on datapalvelut, tai suunnitelma niistä, mutta ne ovat tuottavaa liiketoimintaa vain harvoille”, sanoo Etteplanin ohjelmistoliiketoiminnan kehitysjohtaja Kari Jussila.

”Monet aloittivat, mutta huomasivat asiakaskentässä, että olikin lähdetty soitellen sotaan. Oli ajateltu naivisti, että koneiden ja tuotantolaitosten ympärille rakentuu uusia Teollisuus 4.0 -bisnesmalleja kuin itsekseen. Innostus lopahti, ja tuli aallonpohja.”

Palvelumalli voi kompastua heti alkuunsa ostajan suhtautumiseen. Ostajista harvat haluavat jakaa omaan toimintaansa liittyvää dataa toimittajan palveluun. Kukaan ei halua olla ensimmäinen, joka avaa datansa ulkopuolisille. Tämä haittaa myös optimointia ja ennakoivaa huoltoa etänä käyttödatan perusteella.

”Tilanne on näyttäytynyt niin, että ei ole mietitty arvontuottoa jokaiselle arvoverkossa toimivalle taholle kunnolla. On vain luvattu omaa palvelua kuukausimaksulla, miten se tehostaa operaatioita, mahdollistaa ennakoitavuutta ja tuo rahaa omaan kassaan. Vain omasta näkökulmasta lähtevän kehityksen tie ei ole loppuun kuljettu, mutta se ei riitä”, Jussila luonnehtii.

Bisnesmallien murros on nyt kuitenkin saanut uutta eloa ilmastokriisin vuoksi. Yritysten sijoittajat, kumppanit ja oma henkilöstökin haluavat, että firma toimii vastuullisesti, supistaa omaa ympäristöjalanjälkeä, edistää kiertotaloutta ja käyttää puhtaampia raaka-aineita. Muutospaine koskettaa erityisen voimakkaasti teollisuutta.

”Jos pelkkää sijoittajakenttää ajattelee, investointeja halutaan ohjata kestävän kehityksen ja vastuullisuuden pohjalta. Myös yhteiskunnallisesta regulaatiosta tulee tarve olla vaatimustenmukainen. Tämä pakotettu vastuullisuus toimii katalyyttinä monille muutoksille, joita ei ole toteutettu pelkästään perinteisistä liiketoiminnallisista lähtökohdista”, Jussila kertoo.

”Yhteiskunnallinen paine tuo vaateen ja pitää liiketoimintamallien kehityksen hengissä. Muutoksesta on tullut hygieniatekijä enemmän kuin kilpailuetu. Vastuullisuusvaatimukset pakottavat yritykset ajattelemaan asioita laajemmin”, hän sanoo.

Myös Saksassa, Teollisuus 4.0:n syntymaassa, on todettu, että harva saa yksin uusia digitaalisia bisnesmalleja lentämään.

”Olennaista on ottaa katse ylöspäin pelkästä tehostamisesta ja omasta kassavirrasta. Pitää huomioida koko arvoketjun kannalta oman palvelun arvo, pitää miettiä kokonaisuus, pitää ymmärtää arvoverkko ja pitää jakaa tietoa alihankinta- ja jälleenmyyjäverkostolle. Pitää pystyä kertomaan, miten alihankkija ja asiakas voittavat.”

Esimerkiksi hiilijalanjäljen jäljittäminen vaatii digitaalisia ratkaisuja ja pelikentän avaamista. Jo tuote- ja laitossuunnittelussa täytyy ottaa huomioon kestävä kehitys ja huolehtia, että kaikki on jäljitettävissä. Hommaan kuuluu selvittää, ovatko ratkaisut kierrätettäviä, onko niillä jälkimarkkinoita ja miten hoidetaan kestävästi.

Resursseja ei kannata hätiköiden upottaa hienonkaan tuntuisiin bisnesmalleihin, koska implementointi käy äkkiä kalliiksi. Pitää miettiä, tuoko malli arvoa itselle ja koko omalle verkostolle.

”Onneksi digitalisaatioratkaisun ei aina tarvitse olla massiivinen, toisinaan voi riittää alihankkijalle suunnattu webbilomake, tai valitun datan jakaminen omalle arvoverkolle. Hyvin mietitty tavoite ja suunnitelma mahdollistaa liiketoimintamallin kehityksen pienin ja vastuullisin askelin. ”, Jussila evästää.

Tiesitkö, että palvelumuotoilun kautta voit tasoittaa yrityksesi tietä kohti digitaalista liiketoimintaa, joka on vastuullista ja huomioi koko arvoverkon? Lue lisää palveluistamme!