Miten välttää laitekehitysprojektien vakavimmat riskit?
Kaikki ovat viime aikoina huomanneet, millaista haittaa kriittisten komponenttien maailmanlaajuinen pula aiheuttaa valmistavalle teollisuudelle. Komponenttipula ei kuitenkaan ole ainoa riski uuden fyysisen tuotteen kehittämisessä ja markkinoille viemisessä. Mitä muita riskejä tulisi ottaa huomioon, ja miten niitä pystyy parhaiten välttämään?
Budjetin pettäminen, laatutesteihin juuttuvia komponentteja, bugisia ohjelmia, sertifiointiin ja valmistettavuuteen liittyviä hankaluuksia – kehitysprojekteissa voi sattua kaikenlaista odottamatonta. Minkä tahansa riskin toteutumisella voi olla vakavia seurauksia.
”Uusi riski on se, että ihmiset eivät tiedosta riittävästi, kuinka perustavanlaatuisesti laitteiden kehitystyö on muuttunut. Tänä päivänä kaikkialla on ohjelmakoodia. Niinpä perinteiset laitteistokehityksen mallit eivät enää päde”, sanoo Etteplanin sulautettujen ohjelmisto- ja laiteratkaisujen yksikön liiketoiminnan kehitysjohtaja Eero Kaappa.
Ohjelmistojen kasvava rooli synnyttää ymmärrettävästi kitkaa. Laitteet ovat luonnostaan jäykkiä ja joustamattomia ja ohjelmakoodi taas kaikkea muuta. Laitteistotestaus vaatii fyysisten prototyyppien rakentamista, kun ohjelmistoa voi kehittää ja testata jatkuvasti. Vastaavasti laitteistosuunnittelijoiden ja ohjelmistokehittäjien ammatilliset kulttuurit ovat niin erilaisia, että seurauksena voi olla ristiriitoja.
Laiteprojektien vetäjiltä vaaditaan kokemusta
Tuotteista vastaavalla johdolla ja kaikilla muillakin vastuuasemissa olevilla on kovat paineet laiteprojekteissa. He kantavat vastuun onnistumisesta ja syyn mahdollisista epäonnistumisista. Onnistuminen edellyttää tietoisuutta niin teknisistä, taloudellisista, kaupallisista kuin sääntelyyn liittyvistä riskeistä.
”Paljon on kiinni johdon kokemuksesta. Laiteprojektin johtamiseen ei ole mitään oppikirjamalleja, koska laitteet, yritykset ja olosuhteet poikkeavat niin paljon toisistaan. Kehitysprosessin hallinnassa itsessäänkin voi olla sudenkuoppia”, Kaappa huomauttaa.
Johdon on valtuutettava väkeään tunnistamaan ja nostamaan esiin riskejä riittävän varhain. Ei esimerkiksi riitä alkuunkaan, että vain oletetaan kehittäjien noudattavan parhaita käytäntöjä ja välttävän karikot kukin omilla prosesseillaan.
”Kaikkein tärkeintä on nivoa riskienhallinta osaksi kehitystyön DNA:ta”, Kaappa sanoo.
Suurimpia syitä budjetin pettämiseen ja myöhästymisiin on heikko vaatimustenhallinta. Tie onnistuneeseen lopputulokseen alkaakin laitteelle asetettavien vaatimusten kartoituksella.
Kumppanuudet torjuvat riskejä
Riskinkestävään kehitystyöhön ei ole olemassa mitään patenttiratkaisua. Tämänhetkinen komponenttikriisi kuitenkin valottaa sitä, miksi laitekehitys on vaativampaa kuin koskaan aiemmin.
Yhteinen tekijä monien ongelmien takana on asiantuntemuksen puute. Hyvin harvalla yrityksellä on tarvittavaa laaja-alaista osaamista omissa riveissään. Harvalla ammattilaisella on myöskään modernin kehitysprosessin hallintaan tarvittava osaaminen.
Laitteen koko elinkaaren hallitsemaan kykenevän tiimin rakentaminen omin voimin on hidasta ja erittäin kallista. Moni yritys on ulkoistanut koko laitekehityksen yhteistyökumppaneille, koska laitekehitystä ei nähdä ydintoiminnaksi.
”Laitekehityksen kokonaisvaltaisesti, full stack -periaatteella hallitseva erikoistunut ja kokenut yhteistyökumppani on erittäin arvokas. Sen lisäksi, että se minimoi riskit ja tarjoaa elintärkeät henkilöresurssit, se myös parantaa olennaisesti projektinhallintaa ja tuloksia”, Eero Kaappa toteaa.
3 vinkkiä laitekehityksen hallintaan:
- Määrittele laitetta koskeva visiosi ja pidä kiinni vaatimuksista.
- Tunnista varhain tekniset, taloudelliset, sääntelyyn liittyvät ja kulttuuriset riskit.
- Etsi sopivat yhteistyökumppanit kehitystyöhön ja valmistukseen.