Laadunvarmistus on yrityksille olennainen kilpailukykytekijä
Kuluttajatuotteisiin ja -palveluihin (business-to-consumer, B2C) kohdistuu kasvavia laatuodotuksia, jotka samalla vaikuttavat myös yrityksille suunnattuun tarjontaan (business-to-business, B2B). Laadunvarmistuksella prosesseista saadaan eliminoitua vikoja ja puutteita. Kun laadunvarmistus otetaan mukaan riittävän varhain tuotteen elinkaaren aikana, sillä voidaan vaikuttaa merkittävästi kaupalliseen menestykseen, kustannuksiin ja liiketoiminnan kannattavuuteen.
Laadulla on väliä – olipa kyse sitten vesipullosta, teollisuusrobotista tai ohjelmistosta. Laatu on kuitenkin suhteellinen käsite ja voi tarkoittaa eri yhteyksissä erilaisia asioita. Laatu voidaan määritellä ainakin kolmesta lähtökohdasta.
”Omalta kannaltani laatu muodostuu kolmesta eri näkökulmasta, joihin kaikkiin pitää kiinnittää huomiota alusta lähtien: liiketoiminta, käyttäjä ja itse teknologia. Kaikkien kolmen lopputuloksena saadaan aikaa kestävä ratkaisu”, sanoo Etteplanin suunnittelustrategi Hanna Remula.
Kulloinenkin määrittely riippuu tuotteesta ja asiakkaan tarpeista.
”Määrittelystä on keskusteltava alusta lähtien, jotta projektitiimille syntyy yhteinen näkemys. Laatutuote täyttää suunnitellun tarkoituksensa ja on kestävä sekä sanan perinteisessä merkityksessä että ympäristön ja kulutuksen kannalta. Myös asiakkaan odotukset on otettava huomioon, ja loppukäyttäjän odotukset on mieluiten ylitettävä”, sanoo testauksista ja tuoteverifioinneista vastaava johtaja Tero Leppänen Etteplanilta.
Kuluttajatuotteisiin kohdistuvat korkeat odotukset nostavat myös B2B-tuotteiden laatuodotuksia
Asiakkaiden odotukset ovat kasvaneet viime vuosina eksponentiaalisesti, etenkin kuluttajatuotteissa. Tämä nostaa rimaa myös yrityksille suunnatuissa tuotteissa: asiakkaat odottavat työpaikalla samaa laatua kuin mihin ovat tottuneet vapaa-ajalla. Jos sovellus vaikkapa ei toimi luvatulla tavalla tai jos käyttäjäkokemus on lyöty laimin, vaihtoehtoja kyllä löytyy. Laadusta on siis tulossa yhä tärkeämpi tekijä myös B2B-markkinoilla.
”Laatutason nosto on yksi tapa hankkia kilpailuetua. Samalla kyse on asiakkaan sitouttamisesta. Jos tuotteesi toimii niin kuin pitikin ja käyttäjäkokemus on hyvä, asiakas ostaa uudestaan. Syntyy brändiuskollisuutta”, Leppänen sanoo.
Avainasemassa on miettiä laadunvarmistusta hyvissä ajoin etukäteen, mielellään heti alusta asti.
”Näin voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä tai luoda asiakkaille lisäarvoa pienillä tai olemattomilla lisäkustannuksilla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa käyttöliittymän miettimistä uusiksi tai tuotteen käyttötuntuman tai käteen sopivuuden parantamista. Näiden tarpeiden huomioiminen ei välttämättä lisää kustannuksia lainkaan, jos se tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia”, Leppänen huomauttaa.
Käyttäjäkokemukseen ei useinkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Se on kuitenkin aivan keskeinen osa laatua, olipa käyttäjä sitten yrityksen työntekijä tai ulkoinen asiakas. Pahimmillaan huono käyttäjäkokemus voi nousta valtakunnallisesti uutisotsikoihin, kuten eräissä julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa on käynyt. Pienempiä ongelmia voi koitua siitä, että käyttäjät eivät aina toimi rationaalisesti.
”Teknistä testausta voi tehdä monelta kantilta, mutta viime kädessä on testattava myös sitä, että tuote todella vastaa käyttäjän tarpeita. Sillä voi olla merkittävä liiketoiminnallinen vaikutus. Keskeistä on tietenkin tuotteen helppokäyttöisyys, mutta hyvä käyttäjäkokemus voi tarkoittaa myös tehokkuutta, tarkoituksenmukaisuutta tai hukan välttämistä”, Remula sanoo.
Etteplanin tavoitteena on parantaa asiakkaidensa tuotteiden, palvelujen ja suunnitteluprosessien kilpailukykyä tuotteen koko elinkaaren ajan. Turhia harhapolkuja voidaan välttää hyvin suunnitellun laadunvarmistusprosessin avulla.
”Jotta päästään kiinni todelliseen tarkoitukseen ja tarpeisiin, on perehdyttävä pintaa syvemmältä asiakkaan ja käyttäjän tarpeisiin jo heti prosessin alussa. Kun prosessi nojaa vankasti faktoihin tai dataan eikä pelkkiin oletuksiin, iteraatioita voidaan vähentää eikä asioita tarvitse tehdä moneen kertaan. Kehitystyössä maksaa muukin kuin pelkkä suunnittelu, joten suunnittelun alkuvaiheisiin kannattaa panostaa hiukan enemmän aikaa, jotta vältetään turhia kustannuksia tuotekehityksen myöhemmissä vaiheissa”, Remula lisää.
Laadunvarmistus ei ole soolosuoritus
Joskus laadunvarmistus samastetaan lopputuotteen testaukseen. Vasta viimeisenä vaiheena, juuri ennen markkinoille viemistä toteutettava laadunvarmistus on kuitenkin harvoin paras ratkaisu.
”Jos tuote ei vastaa laatuvaatimuksia, testaaminen ja laadunvarmistus eivät asiaa paljon auta. Sanotaan, että tuotannosta tulee vuotava vesipullo. Ei siitä tule laatutuotetta testaamalla ja korjaamalla jälkikäteen. Laatu tehdään alusta lähtien, suunnittelu- ja konseptointivaiheista alkaen”, Leppänen sanoo.
Parhaimmillaan laadunvarmistus ja suunnittelu läpäisevät tuotteen koko elinkaaren ja koko prosessin kehitystyöstä valmistukseen. Kyse on täyden palvelun konseptista.
”Pyrimme löytämään ongelmiin ennakoivasti digitaalisia ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Meidän etunamme on se, että pystymme tarjoamaan teknologisen ratkaisun, mutta sen lisäksi ymmärrämme myös perusteellisesti esimerkiksi teollisuuden digitalisaatioon, kyberturvallisuuteen ja lääketieteen tekniikkaan liittyviä liiketoimintaympäristöjä”, Remula sanoo.
Laadunvarmistus palveluna
Tyypillinen laadunvarmistusprosessi alkaa tiedonhaulla, joka käsittää itse tuotteen, loppukäyttäjät tai asiakkaat, kohdemarkkinan sekä mahdolliset erityishuomiota kaipaavat lisävaatimukset, joita esimerkiksi lainsäädäntö saattaa asettaa.
”Meidän tehtävämme on tehdä prosessista asiakkaillemme helppo. Pystymme tarjoamaan tukea heti alusta lähtien ja perehdytämme heidät koko prosessin eri vaiheisiin, alkaen liiketoiminnallisten tekijöiden kartoituksesta”, Remula sanoo.
Projektit lähtevät liikkeelle liiketoiminta- ja asiakastiedon, käyttäjien tarpeiden ja toimintakontekstin kokoamisella. Vasta sitten siirrytään ratkaisujen tarjoamiseen. Digitaalisten palvelujen luomisen lähtökohtana on tunnistaa kerättyjen tietojen ja tarpeiden perusteella ns. pienin markkinakelpoinen tuote (Minimum Viable Product, MVP).
Testaussuunnitelma riippuu tuotteesta, mutta siihen voi sisältyä esimerkiksi ohjelmistotestausta, kehitysprosesseihin (esim. sisäisiin laadunvarmistusprosesseihin) liittyviä konsultaatioita sekä tuotteen fyysistä testausta, kuten värinä-, lämpötila- tai iskunkestävyystestejä, joilla varmistetaan, että tuote on vesi- tai ilmatiivis, sekä EMC-testejä, joilla osoitetaan laitteen täyttävän vaaditut standardit.
Laadunvarmistusprosessi voidaan osittain automatisoida. Automaatiolla saadaan tehokkuutta ja ehkäistään inhimillisiä virheitä, ja samalla saadaan automaattisesti raportteja ja luodaan laadunvarmistusprosessiin läpinäkyvyyttä.
Olennaista on lähteä liikkeellä esiselvityksestä. Tässä vaiheessa kootaan tietoa, jonka perusteella asiakkaalle pystytään tarjoamaan mahdollisimman hyödyllisiä ratkaisuja. Tähän liittyy kolme kriittistä näkökohtaa, joita on tarkasteltava yhtä aikaa: liiketoiminta, teknologia ja käyttäjä. Kaikkia kolmea on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti.
”Tällainen prosessi kestää yleensä kokonaisuudessaan puolestatoista kuukaudesta pariin kuukauteen. Sen jälkeen varsinainen kehitystyö pystytään aloittamaan nopeasti ja tehokkaasti”, Remula sanoo.
Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Perusteellinen suunnittelu tuo myös konkreettisia etuja.
”Hyvin suunniteltu prosessi on kokonaisuutena nopeampi ja tuo merkittäviä säästöjä. Esiselvitys on tehtävä kunnolla, ja lopulliset tavoitteet on pidettävä jatkuvasti mielessä läpi koko prosessin. Kun asiakas on tyytyväinen tuotteen laatuun, hän tilaa uudestaankin. Viime kädessä kysymys on kilpailuedusta, jota muuttuvat asiakasvaatimukset edellyttävät”, Leppänen linjaa.