5 yleistä laitekehitysprojektien riskiä
Kun tarkoituksena on kehittää uusi vetävä tuote, on eliminoitava useita riskejä ennen kuin laite voidaan tuoda markkinoille. Havainnollistamme riskejä viidellä osa-alueella, jotka liittyvät laitteiston ja ohjelmiston keskinäiseen tasapainoon, teknologian kypsyyteen ja kustannusarvioihin. Minkälaisia vaikutuksia näillä voi olla kehitysprojektiin?
Modernin, sulautettua elektroniikkaa sisältävän laitteen ja miellyttävän käyttöliittymän suunnittelu on vaativa tehtävä. Onnistumiseen tarvitaan monipuolista osaamista, hyvää tiimityötä, kokemusta ja onneakin.
Tavoitteen saavuttamisen tieltä pitää raivata monenlaisia haasteita. Pahimmassa tapauksessa projekti viivästyy pahasti, kehityskustannukset lähtevät käsistä tai projekti joudutaan panemaan hyllylle määräämättömäksi ajaksi. Yritysjohdon on syytä olla tietoinen kaikista mahdollisista riskeistä.
1. Huonosti määritellyt vaatimukset
”Yleisimmin riskit liittyvät siihen, että tuotteelle asetettavat vaatimukset on määritelty heikosti. Jos vaatimukset eivät ole selkeitä, kellekään ei ole oikein selvää, mitä ollaan tekemässä”, sanoo Etteplanin sulautettujen ratkaisujen liiketoimintayksikön myyntipäällikkö Kari Viitala.
Asiakasrajapinnassa työskentelevät ihmiset voivat esimerkiksi puhua tuotekehittäjille briljantista laiteideasta, jonka tarkka ajatus kuitenkin jää epäselväksi. Kehitystiimiltä saattaa tämän takia jäädä ymmärtämättä jokin tärkeä yksityiskohta.
”Tällaisten riskien torjumiseksi on olennaista toimia ennakoivasti määrittelyvaiheessa. Kaikkia on autettava sanallistamaan ajatuksensa ja on kyseltävä jatkuvasti, mikä laitteen tarkoitus on, kuka sitä käyttää, missä sitä käytetään ja niin edelleen”, Viitala sanoo.
2. Ohjelmisto- ja laiteristiriidat
Tämän päivän laitteissa on runsaasti ohjelmistoja, mikä on aiheuttanut perustavanlaatuisia muutoksia perinteisiin laitekehitysmalleihin. Ohjelmistokehittäjät hyödyntävät ketteriä lean-toimintamalleja, ja heidän työstämänsä ”materiaali” on helposti ja nopeasti muokattavaa. Laitepuolella taas suunnittelijaa rajoittavat fysikaalisen maailman rajat, jotka riippuvat prosessoreista, piirisarjoista, antureista ja mitoista – niissä ei ole joustoa.
”Laite- ja ohjelmistokehittäjät elävät hyvin erilaisissa kehittämiskulttuureissa. Ajattelu- ja viestintätavat poikkeavat niin paljon toisistaan, että tuloksena voi olla jopa kulttuurikonflikti”, palvelukehittämisestä, palvelutuotteista ja portfolionhallinnasta Etteplanilla vastaava johtaja Juha Nieminen.
Ei ole kuitenkaan mitään järkeä yrittää kääntää kelloa taaksepäin. Ketterät lean-menetelmät on vain huolellisesti sopeutettava laitepuolen todellisuuteen.
”Ennen kaikkea tarvitaan hyvin määritelty laitearkkitehtuuri. Se luo kaikille yhteisen perustan, jonka pohjalta tuotetta voidaan kehittää inkrementaalisesti”, Nieminen sanoo.
3. Epäkypsä teknologia
Teknologian kypsyysaste on tyypillinen riskitekijä. Mitä uudempaa teknologia on, sitä suurempia teknisiä riskejä on odotettavissa. ”Yrityksiä usein houkuttaa käyttää uusissa laitteissa kaikkein uusinta teknologiaa. Komponentti saattaa olla teknisesti toimiva, mutta sitä ei ole vielä saatavissa tuotannon alkaessa. Lisäksi myös kehitysympäristössä saattaa olla epäkypsyyksiä. Tämän tyyppiset riskit on tunnistettava ja dokumentoitava etukäteen”, Kari Viitala sanoo.
4. Heikko valmistettavuus
Kehitystyötä aloitettaessa on välttämätöntä tarkastella myös valmistusprosessia. ”Valmistettavuuden varmistaminen on sisällytettävä kehitysprosessin alusta lähtien. Jos visiona ovat isot tuotantomäärät, valmistettavuuden optimoinnilla voidaan säästää merkittävästi tuotantokustannuksia”, Viitala sanoo. Hän suosittelee myös valitsemaan valmistuskumppanin jo ennen ensimmäisen prototyypin rakentamista. ”Valmistuskumppani pystyy validoimaan, että laite ylipäänsä on valmistettavissa. Lisäksi he pystyvät varmistamaan sopivan testauslaitteiston saatavuuden ja suunnittelemaan testausprosessin. Arvokas bonus on sekin, että kumppani pystyy tekemään alustavat komponenttitilaukset”, Viitala selostaa.
5. Henkilöstöresurssien hintalappu
Mitä laitteen kehittäminen maksaa? Budjetointi on muuttunut haastavammaksi, koska modernien laitteiden toiminta riippuu niin paljolti ohjelmistoista. Ohjelmistokehitys vaatii henkilöstöresursseja, joiden tarkka hinnoittelu voi olla vaikeaa. Periaatteessa kaikki palaa vaatimuksiin. Joskus yksikin muuttunut vaatimus voi tuplata ohjelmistotiimin pääluvun. Kustannuksia pystytään estimoimaan vasta kun vaatimukset on lyöty lukkoon.
”Yritysten tulisi ymmärtää, että moderni laite ei ole viime kädessä koskaan täysin valmis. Markkinoille pitäisi silti päästä nopeasti, ennen kuin markkinapotentiaali menetetään. Validointiin riittää yksinkertaisin toimiva tuote: todetaan, onko laitteella todellista potentiaalia, ja pyritään saada parempi ymmärrys markkinoista. Näin saadaan käyntiin jatkuvasti etenevä tuotekehitysprosessi”, Juha Nieminen sanoo.